Moikka! Koitan saada tosiaan saada jonkun näkösen rytmin tähän kirjottamiseen ja koitan kirjottaa mielenkiintosia juttuja tänne, koska no edellinenkin postaus oli vähän tylsähkö. Koitan siis parhaani mukaan koko ajan muokkailla ulkoasua ja saada blogia näyttämään kivemmalta
Viikon alussa otin pikkuveljeni ulos mukaan ottamaan vähän syksyisiä asukuvia ratsastusvaatteet päällä. En osaa oikein olla kameran edessä, joten saatan näyttää vähän jäykältä. Kamerana mulla on siis joku ikivanha nikon, ja pikkuvelikään ei ole ykkösluokan kuvaaja joten edes vähän onnistuneita kuvia tuli vain muutama. No ei se haittaa koska en mä tätä postausta noihin kuviin kuitenkaan lopeta.
Tiistaina kävin ratsastamassa. Ratsastan toistaseks kerran viikossa tosiaan. Menin Tämmösellä yksärisuokilla. Suokkitammaa oli vaikea työstää, kun vauhti oli niin kova. Mua ei varsinaisesti vauhti haittaa, mutta kun yrittää oikeesti työskennellä hevosen kanssa, rauhallisuus ei olis pahitteeks. Takajalat sain onneks liikkeelle, ettei jääny ihan kauheen epäonnistunu olo tunnista.
Hevonen toimi siis ihan kivasti alkutunnista, vaikka aluks asettaminen tuntu olevan semmonen juttu jota ei koskaan ennen oltu tehty. Laukassa kuitenkin tamma sai päähänsä alkaa räpeltää ja eihän siitä sitte tullu yhtään mitään, kun laukattiin vaan ihan hetki, eikä ollu aikaa koota ja rauhottaa heppaa niin, että oltas saatu laukka pyörimään. Kaiken lisäks tila oli pienenä ongelmana, kun tunti on ensinnäkin täynnä ja toiseks täynnä puussilmiä. Harmittaa ettei ole aikaa loppuviikon tunneille jossa pääsisin ehkä tekemäänkin jotain. Onneks voin kuitenkin ehottaa ohjaajalle asioita jos tulee mieleen.
Tässähän vasta riemu repeskin ku tää hevonen oikeesti tajus, et nyt laukataan. Keräsin vähän ohjaa ja parhaani mukaan nojasin taakse ni kyllähän se siitä loppujen lopuks rauhottu. Kuvassa siis niin kun näätte, keräilen ohjia ja koitan ohjailla heppaa voltilla. Uralla oli kuitenkin ahasta ni jouduin hetkeks siirtää raviin.
Tää on
varmaan ainut onnistunu laukkakuva, vaikka näytän väh siltä että vaan matkustaisin tuolla.
siitä huolimatta jouduin tekemään ihan hulluna töitä et sain hevosen kääntymään kunnolla ympyrällä ja hommaa riitti myös hevosen pystyssä pitämiseen. Vauhtia kun on niin ei oikein välttämättä ymmärrä että siinä voi kaatua. Sain kuitenkin tehtyä ihan onnistuneen ympyrän.
Aikasemmin tunnilla siis mentiin vähän keskittymistä parantavia puomeja. Ensin mentiin käynnissä suoralla linjalla noista puomeista. Sitten ravissa. Käynnissä tehtävä oli helppo mutta ravissa vähän säätöä, kun hepalle ei ollut niin selvää, että mitä oli tarkoitus tehdä.
Toisessa tehtävässä oli tarkoituksena mennä puomien keskeltä. Tehtävä onnistui hyvin, kun saimme ylimääräsen vauhdin pois ja heppa vähän rauhottu.
Alhaalla kuva siitä kun onnistuttiin loppua kohden ylittää esteet ilman räpeltämistä ja kompurointia.
Kuvassa mua vähän ärsyttää ku oon taas keventämässä ja katsojalle tulee varmaan semmonen mielikuva et istuisin aina ihan irti penkistä. Lisäks mun kädet on ihan ihme asennossa kun ne on noin erillä toisistaan.
Mun syksyyn kuuluu siis ihan hyvää. Espoossakin on alkanu olla jo vähän viileämpiä ilmoja.
28.9 mulla alko TET-harjottelu ja menin tohon alhaalla olevaan kampaamoon. Eli työmatka on noin 400 metriä. Harjottelu loppuu tänä perjantaina. Tet-harjottelusta on ollu mulle hyötyä, kun kuitenkin kampaamoalalle haluan ysin jälkeen.
Paluu arkeen vähän jännittää, koska heti kun päästään koulun penkeille takasin ni heti alkaa ankara työskentely ja ensimmäiset kokeetki taitaa olla heti siinä parin viikon sisään. Luojan kiitos sain keväällä lopettaa ranskan lukemisen ni koulun käynti on helpottunut huomattavasti, kun ei ole stressiä ranskan portfolioista ja kokeista. Varsinkin yläasteella ranska oli pelkkä ongelma mulle, kun en oppinu mitään ja se vaan loi turhia paineita. Koitin keskittyä ranskaan mahdollisimman paljon ni kaikki muut aineet vaan laski, ja niin muuten laski ranskakin.
Ens viikolla on vain yks päivä koulua ja sit on syysloma joten aika helpot 3 viikkoa koulun suhteen.
Mun piti julkasta tää jo eilen sunnuntaina, mutta sain tän postauksen nyt maanantaina töiden jälkeen vakmiiksi.
Viikon alussa otin pikkuveljeni ulos mukaan ottamaan vähän syksyisiä asukuvia ratsastusvaatteet päällä. En osaa oikein olla kameran edessä, joten saatan näyttää vähän jäykältä. Kamerana mulla on siis joku ikivanha nikon, ja pikkuvelikään ei ole ykkösluokan kuvaaja joten edes vähän onnistuneita kuvia tuli vain muutama. No ei se haittaa koska en mä tätä postausta noihin kuviin kuitenkaan lopeta.
Tiistaina kävin ratsastamassa. Ratsastan toistaseks kerran viikossa tosiaan. Menin Tämmösellä yksärisuokilla. Suokkitammaa oli vaikea työstää, kun vauhti oli niin kova. Mua ei varsinaisesti vauhti haittaa, mutta kun yrittää oikeesti työskennellä hevosen kanssa, rauhallisuus ei olis pahitteeks. Takajalat sain onneks liikkeelle, ettei jääny ihan kauheen epäonnistunu olo tunnista.
Tässähän vasta riemu repeskin ku tää hevonen oikeesti tajus, et nyt laukataan. Keräsin vähän ohjaa ja parhaani mukaan nojasin taakse ni kyllähän se siitä loppujen lopuks rauhottu. Kuvassa siis niin kun näätte, keräilen ohjia ja koitan ohjailla heppaa voltilla. Uralla oli kuitenkin ahasta ni jouduin hetkeks siirtää raviin.
Tää on
varmaan ainut onnistunu laukkakuva, vaikka näytän väh siltä että vaan matkustaisin tuolla.
siitä huolimatta jouduin tekemään ihan hulluna töitä et sain hevosen kääntymään kunnolla ympyrällä ja hommaa riitti myös hevosen pystyssä pitämiseen. Vauhtia kun on niin ei oikein välttämättä ymmärrä että siinä voi kaatua. Sain kuitenkin tehtyä ihan onnistuneen ympyrän.
Aikasemmin tunnilla siis mentiin vähän keskittymistä parantavia puomeja. Ensin mentiin käynnissä suoralla linjalla noista puomeista. Sitten ravissa. Käynnissä tehtävä oli helppo mutta ravissa vähän säätöä, kun hepalle ei ollut niin selvää, että mitä oli tarkoitus tehdä.
Toisessa tehtävässä oli tarkoituksena mennä puomien keskeltä. Tehtävä onnistui hyvin, kun saimme ylimääräsen vauhdin pois ja heppa vähän rauhottu.
Kuvassa mua vähän ärsyttää ku oon taas keventämässä ja katsojalle tulee varmaan semmonen mielikuva et istuisin aina ihan irti penkistä. Lisäks mun kädet on ihan ihme asennossa kun ne on noin erillä toisistaan.
Mun syksyyn kuuluu siis ihan hyvää. Espoossakin on alkanu olla jo vähän viileämpiä ilmoja.
28.9 mulla alko TET-harjottelu ja menin tohon alhaalla olevaan kampaamoon. Eli työmatka on noin 400 metriä. Harjottelu loppuu tänä perjantaina. Tet-harjottelusta on ollu mulle hyötyä, kun kuitenkin kampaamoalalle haluan ysin jälkeen.
Paluu arkeen vähän jännittää, koska heti kun päästään koulun penkeille takasin ni heti alkaa ankara työskentely ja ensimmäiset kokeetki taitaa olla heti siinä parin viikon sisään. Luojan kiitos sain keväällä lopettaa ranskan lukemisen ni koulun käynti on helpottunut huomattavasti, kun ei ole stressiä ranskan portfolioista ja kokeista. Varsinkin yläasteella ranska oli pelkkä ongelma mulle, kun en oppinu mitään ja se vaan loi turhia paineita. Koitin keskittyä ranskaan mahdollisimman paljon ni kaikki muut aineet vaan laski, ja niin muuten laski ranskakin.
Ens viikolla on vain yks päivä koulua ja sit on syysloma joten aika helpot 3 viikkoa koulun suhteen.
Mun piti julkasta tää jo eilen sunnuntaina, mutta sain tän postauksen nyt maanantaina töiden jälkeen vakmiiksi.
